Millainen on hyvä muotoilijan portfolio?

Lokakuun 23. päivä Service Design Network Finland kokosi yhteen muotoilijoita pohtimaan portfolion ja työnhaun kysymyksiä, erityisesti sitä, että millainen on hyvä portfolio työnhaussa. Tapahtuman ohjelmassa nähtiin kaksi paneelikeskustelua sekä portfolioiden esittely, jossa Sirpa Fourastie arvioi osallistujien portfolioita ja nosti esiin hyviä käytäntöjä. Paneelissa keskustelemassa olivat Yonatan Kelib, Hanna Luotola, PhD, Tarja Chydenius ja Emma Laiho.

Tämä blogi pohjautuu tapahtumassa tekemiini muistiinpanoihin. Minulle nousivat esiin erityisesti nämä teemat:

• persoonallisuus näkyviin

• ajattelun ja perustelujen esittäminen sekä näkyväksi tekeminen

• tekstin ja visualisoinnin merkitys

• vaikutuksen osoittaminen ja osaaminen

• suhde tekoälyyn

• case-valinnat, portfolion sisältö ja rakenne

• tiiviyden ja ajattelun tasapaino

Persoonallisuus näkyviin

Portfolio ei ole vain lista projekteista, vaan näkymä siihen, kuka sinä olet. Se voi kertoa, että mikä sinua kiinnostaa ja sytyttää, millaisiin ongelmiin suhtaudut intohimoisesti ja haluat ratkaista, sekä millaisia vaikutuksia olet saanut aikaan. Samalla portfolio voi myös antaa kuvan siitä, millaisiin asioihin haluat vaikuttaa tulevaisuudessa.

Panelistit rohkaisivat näyttämään myös kiinnostuksen kohteesi, mikä sinua motivoi ja mikä saa sinut syttymään, sekä miten toimit muiden kanssa. Persoonallisuus, kiinnostuksen kohteet ja tapa tehdä yhteistyötä auttavat lukijaa hahmottamaan, että millaisen ihmisen ja muotoilijan he olisivat palkkaamassa.

Ajattelun ja perustelujen esittäminen sekä näkyväksi tekeminen

Tarja Chydenius muistutti, että yksi yleisimmistä virheistä on se, että portfolioista puuttuvat perustelut ja taustatiedot. Muotoilijan pitää pystyä kertomaan selkeästi, mikä ongelma oli kyseessä, miten siihen vastattiin ja millaista vaikutusta syntyi. Portfolioon kannattaa sisällyttää:

• miksi tietyt menetelmät valittiin

• millaisia tutkimuksia tehtiin käyttäjien ymmärtämiseksi

• miten ratkaisut perustuivat löydettyihin tarpeisiin

• mitä oppeja ja virheitä projektissa syntyi

Pelkkä lopputulos ei riitä, vaan rekrytoijat haluavat nähdä, mikä ongelma oli ratkaistavana, miksi tietyt menetelmät valittiin, mitä tutkimuksia tehtiin käyttäjien ymmärtämiseksi ja miten löydettyihin tarpeisiin vastattiin. Muotoilijan on tärkeää pystyä osoittamaan, että hän on todella tehnyt käyttäjätutkimusta ja ymmärtää kohderyhmän tarpeet ja haasteet ja perustelemaan menetelmien valintoja.

Erityisen arvokasta on avata myös oppeja ja virheitä. Ne osoittavat kykyä reflektoida ja kehittyä, ja kertovat, miten opittua viedään käytäntöön seuraavissa projekteissa. Ne ovat usein parhaita oppimisen hetkiä, kun pystyy osoittamaan, mitä olisit tehnyt toisin ja miten viet oppimasi käytäntöön seuraavalla kerralla.

Tekstin ja visualisoinnin merkitys

Panelistit korostivat, että kirjoittaminen on muotoilijan keskeinen taito. Hyvät visualisoinnit tukevat, mutta teksti ratkaisee paljon. Portfolioon kannattaa rakentaa helposti omaksuttavia kokonaisuuksia, joita kuvat täydentävät.

Muotoilijan työssä olennaista on usein myös tiedon visualisointi ja sen tuominen päätöksenteon tueksi. Varsinkin senioreilla suuri osa työstä menee käytännössä PowerPointtien parissa, jolloin kyky kiteyttää ja viestiä selkeästi korostuu. Siksi sekä selkeä kirjoittaminen että havainnollistaminen kulkevat käsi kädessä ja kertovat rekrytoijalle, että muotoilija osaa viestiä ja vakuuttaa.

Vaikutus ja osaaminen esiin

Panelistien mukaan, junioreilta odotetaan ennen kaikkea tutkimus- ja ongelmanratkaisukykyä, senioreilta taas näyttöä liiketoiminnallisesta vaikutuksesta. Casejen esittelyssä on tärkeää tuoda esiin, millainen vaikutus työlläsi on ollut asiakkaalle, käyttäjille tai organisaatiolle. Rekrytoijat haluavat nähdä tekemäsi vaikutuksen.

Portfolioon voi tuoda esiin myös taitoja aiemmasta urasta, jotka tukevat muotoilua, kuten fasilitointi, asiakastyö tai johtaminen. Tämä antaa kuvan monipuolisesta osaamispohjasta ja kertoo, millä taidoilla muotoilija on päätynyt nykyiseen rooliinsa. Hyödyllistä voi olla myös kertoa, missä näet itsesi viiden vuoden päästä, ja tarjota referenssejä, joilta rekrytoijat voivat varmistaa työnäytteesi.

Ennakkoon lähetetyssä kysymyksessä pohdittiin myös sitä, pitääkö palvelumuotoilijan hallita myös käyttöliittymäsuunnittelu. Panelistien mukaan perusasioihin, kuten käytettävyyteen ja heuristiikkoihin, kannattaa perehtyä, mutta syvällinen UX/UI-osaaminen ei ole välttämätöntä.

Suhde tekoälyyn

Yonatan Kelib nosti esiin kommentin, joka jäi minulle erityisesti mieleen. Tekoälyn ei pidä antaa tehdä työtä puolestasi, sillä silloin oma ammattitaito ei tule näkyviin. Hän tiivisti sanomansa vaikuttavasti: “Appreciate the craft of design!”.

Yonatan nosti esiin myös käytännön esimerkin. Jos käyttöliittymäsuunnittelun on tehnyt tekoälyllä eikä itse piirtämällä, osaaminen ei näy yhtä hyvin. Toisaalta, jos lopputulokseen päätyy luovalla tavalla, hän arvostaa ongelmanratkaisukykyä.

Hanna Luotola puolestaan kertoi, että heidän rekrytoinnissaan tekoälyn kirjoittamia hakemuksia tulee niin paljon, että järjestelmään on lisätty erillisiä motivaatiokysymyksiä hakijoiden todellisen motivaation tunnistamiseksi. Panelistit muistuttivat, että vaikka tekoäly ei saa korvata muotoilijan osaamista, sen hyödyntäminen arjessa kannattaa hallita ja halu oppia on hyvä tuoda näkyviin.

Tämä tuntuu ajankohtaiselta, kun ympärillä on jatkuva paine tehostaa ja nopeuttaa toimintaa ja se kohdistuu myös muotoilijoihin. On hyvä muistaa, että muotoilun ydin on edelleen ihmisten ymmärtämisessä ja vuorovaikutuksessa. Palvelumuotoilun rooli korostuu ja sen avulla voidaan rakentaa siltoja tekoälyn, teknologian ja ihmisten välille.

Portfolion sisältö ja rakenne

Casejen valinnassa pätee ajatus vähemmän on enemmän. Panelistit keskustelivat siitä, että 3-5 relevanttia casea riittää, kunhan ne liittyvät haettavaan rooliin. He kannustivat nostamaan mukaan sellaisia caseja, joista olet kaikista ylpein. Mukaan voi sisällyttää myös keskeneräisiä projekteja, jos ne ovat kiinnostavia ja kertovat osaamisestasi, sillä ne paljastavat usein ajatteluasi ja työskentelytapaasi. Portfolion rakenne kannattaa jäsentää helposti luettaviin kokonaisuuksiin, mikä kertoo samalla viestintätaidoista.

Hyvä case kertoo usein enemmän asiakkaasta kuin tekijästä, mutta sen kautta välittyy muotoilijan panos ja vaikutus. Jos projekti on tehty tiimissä, oma rooli, vastuut ja panos on syytä tuoda selkeästi esiin.

Sirpa Fourastie nosti esiin muutamia käytännön vinkkejä:

• Aloita selkeällä esittelyllä, jossa kerrot kuka olet ja mitä haet

• Lisää osaamistasi kuvaavia avainsanoja, jotka tiivistävät profiilisi nopeasti

• Nosta esiin projektien yhteistyökumppanit, toimeksiantajat tai asiakkaat, jotka tuovat uskottavuutta ja konkretiaa

Tiiviyden ja ajattelun tasapaino

Kysyin panelisteilta, miten portfolio voisi olla kompakti mutta silti samalla osoittais omaa ajattelutapaa ja ongelmanratkaisukykyä. Paneelissa tähän ei löytynyt selkeätä vastausta, vaan kyseessä on todella haastava kysymys, johon ei ole yhtä oikeaa ratkaisua.

Oma ratkaisuni on ollut kirjoittaa caseista tiivistelmät, mutta tarjota mahdollisuus tutustua pidempiin case-kuvauksiin erillisen linkin takaa, joissa avaan tarkemmin menetelmiä, perusteluja ja oppeja. Portfolion alkuun olen laatinut lyhyen esittelyn itsestäni sekä listan ydinosaamisestani avainsanojen muodossa.

Tämä jää avoimeksi ja herättää kysymyksen, miten sinä olet onnistunut tuomaan ajattelutapasi ja persoonallisuutesi esiin tiiviissä muodossa?

Yhteenveto

Tapahtumasta jäi vahvasti mieleen, että portfolio ei ole vain kokoelma projekteja. Se on tarina sinusta muotoilijana, tavastasi ajatella ja siitä, millaista arvoa tuot organisaatioon.

Käytännön vinkkejä portfolion rakentamiseen

• Näytä, kuka olet ja mikä motivoi sinua

• Perustele valinnat ja kerro, mitä opit projekteista

• Panosta kirjoittamiseen ja rakenteeseen

• Nosta esiin tekemäsi vaikutus ja osaaminen

• Hallitse tekoälyn käyttö ja osoita halu oppia

• Valitse caset huolella ja tuo oma roolisi näkyviin

Miten sinä olet ratkaissut sen haasteen, että portfolio olisi samaan aikaan tiivis mutta silti toisi esiin omaa ajatteluasi, persoonallisuuttasi ja ongelmanratkaisukykyäsi?